Elinkeinoelämän Valtuuskunnan kohuraportti Nykyaikaa Etsimässä patistaa valtiota pikaiseen korjausliikkeeseen tietoyhteiskunnan pelastamiseksi.
“Ilman saumattomasti toimivia digitaalisia palveluja emme selviä ikääntymisen, talouskriisin ja kiihtyvän globalisaation haasteista.”
Yhdeksi tärkeimmistä keinoista raportti nostaa ketterät kehitysmenetelmät:
“Ketterässä kehityksessä ei yritetäkään saada kerralla valmista. Toiminnan fokus ei ole ennalta annetuissa tai tehdyssä järjestelmän vaatimusten määrittelyssä vaan kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen tarpeissa. Jatkuvasti kehittyvät järjestelmät ovat jatkuvassa evoluution tilassa, jota ohjaavat käyttäjälähtöisyys ja iteratiivisuus, kehittäminen pala palalta.”
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen ja Digian maksuttomaan Scrum-aamiaisseminaariin saapui tupa täyteen aiheesta kiinnostuneita. Sain kunnian avata tilaisuuden briiffillä “ketteryyttä julkishallintoon”.
Ketterästi lähes kymmenen vuotta toimineena uskon vilpittömästi, että julkishallinnon haasteisiin voidaan vastata ketterällä ajattelumallilla ja menetelmillä. Maa- ja metsätalousministeriöllä on jo hyviä kokemuksia julkishallinnon Scrum-hankkeista julkista tarjouskilpailua myöten.
Hankintalain kesyttäminen lähtee siitä, että pyydetään valmiin ohjelmiston sijaan tarjous osaavista henkilöistä, jotka organisoidaan kehitystiimiksi tilaajan omiin tiloihin ja projektijohdon alaisuuteen.
Mikäli projektin jakaminen 2-4 viikon kehitysjaksoihin tuntuu vaikealta, voidaan ketterä kehitysmalli rajata projektin toteutusvaiheeseen ja perustella riskien hallinnalla. Tällöin etupainotteista määrittelyä ja suunnittelua voidaan tehdä hieman aiempaa vähemmän, koska osa tästä työstä siirtyy kehitysjaksoihin. Lisäksi perinteinen testaus siirtyy projektin lopusta pääosin kehitysjaksojen sisään. Projektin loppuun voi tarvittaessa lisätä yhden tai useamman testijakson ennen järjestelmän käyttöönottoa.
Kiitos Digialle ja TIEKE:n Veli Riekille sekä Eppie Elorannalle onnistuneista seminaarijärjestelyistä.