top of page
Lare Lekman

Scrum Guiden 2013 muutokset

Scrumin keksijöiden Jeff Sutherlandin ja Ken Schwaberin The Scrum Guidesta julkaistiin uusi versio heinäkuussa 2013. Uudistus sisältää pieniä mutta merkittäviä tarkennuksia.

Scrum on viime vuosina jatkuvasti keventynyt, kun tapauskohtaisia parhaita käytäntöjä on poistettu varsinaisesta Scrumista. Versiossa 2013 on edelleen karsittu joitakin yksityiskohtia ja tarkennettu Scrumin pelisääntöjä. Pienten muutosten takana on merkittäviä ajatuksia.

Scrum Guiden 2013 tärkeimmät muutokset versioon 2011:

  1. Scrumin tuotosten läpinäkyvyyttä korostetaan entisestään. Läpinäkyvyys on merkittävää, jotta arvon optimointiin ja riskien hallintaan tähtäävät päätökset tehdään tuotosten todellisen tilan pohjalta. Mikäli läpinäkyvyys ei toteudu tuotosten tarkastelussa, johtaa se virheellisiin päätöksiin. Vain tuotosten täydellinen läpinäkyvyys mahdollistaa onnistuneet päätökset.

  2. Sprintin suunnittelupalaveri on nyt yksi tapahtuma. Palaverissa käsitellään kaksi asiaa: Mitä sprintin aikana voidaan toteuttaa, ja kuinka sprinttiin valitut työt toteutetaan. Kun kehitystiimi on arvioinut sprintille sopivan työmäärän, koko scrumtiimi valitsee sprintille tavoitteen. Tavoite ohjaa kehitystiimin työtä. Sprintin tavoite tukee myös päiväpalaverin eli Daily Scrumin tarkennuksia (kts. kohta 6).

  3. Tuotteen kehitysjonoa ei enää siistitä (grooming) vaan työstetään (refining). Termin vaihtaminen johtuu englannin kielen kansainvälisistä eroista. “Product Backlog refining” on täsmällisempi ilmaisu, joka viittaa edelleen siihen, että tuotteen kehitysjonon kohdat työstetään sopivan kokoisiksi ja ymmärrettäviksi, jotta niitä voidaan valita seuraaviin sprintteihin. Tällaisia tuotteen kehitysjonon kohtia kutsutaan valmiiksi sprinttiin (ready). Valmis sprinttiin (ready) ja valmis (done) ovat kaksi tilaa, jotka vahvistavat läpinäkyvyyttä.

  4. Scrumin tapahtumissa korostetaan säännöllisyyttä sekä Scrumiin kuulumattomien kokousten minimointia (poislukien tekniset palaverit). Säännöllisyys helpottaa palavereista sopimista esim. säännöllisinä kalenterikutsuina. Lisäksi Scrumin tapahtumien maksimipituudet on määritelty enää vain kuukauden sprintille sillä ohjeella, että lyhyemmille sprinteille valitaan yleensä lyhyempi aikaraja. Ainoa tapahtuma, jonka aikarajaa ei koskaan lyhennetä, on itse sprintti. Scrumin muut tapahtumat voi lopettaa, kun tapahtuman tavoite on saavutettu.

  5. Arvon käsitettä on vahvistettu sprintin katselmoinnissa (sprint review). Sprintin katselmoinnissa scrumtiimi ja sidosryhmien edustajat keskustelevat siitä, mitä sprintissä toteutettiin ja mitä tuotteen kehitysjono sisältää. Näiden pohjalta keskustellaan, mitä kannattaisi toteuttaa seuraavaksi, jotta arvontuotto optimoituu.

  6. Päiväpalaverin (Daily Scrum) merkitystä työn suunnittelussa on korostettu. Päiväpalaveri ymmärretään usein väärin statuspalaveriksi, vaikka sen tarkoitus on, että kehitystiimi ymmärtää, kuinka se aikoo työskennellä itseohjautuvasti tiiminä saavuttaakseen sprintin tavoitteen ja tuoteversion sprintin loppuun mennessä. Päiväpalaverin syötteenä tulisi olla, kuinka tiimi edistyy kohti sprintin tavoitetta, ja lopputuloksena uusi tai tarkennettu suunnitelma (sprint backlog), joka optimoi tiimin saavutukset sprintin tavoitteeseen nähden. Tätä silmälläpitäen päiväpalaverin kolme perinteistä kysymystä on muotoiltu uusiksi tiimin näkökulmasta:

    1. Kuinka eilen tekemäni työ auttoi kehitystiimiä kohti sprintin tavoitetta?

    2. Mitä teen tänään auttaakseni kehitystiimiä kohti sprintin tavoitetta?

    3. Olenko havainnut jotain, joka estää minua tai kehitystiimiä saavuttamasta sprintin tavoitteen?


0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page