Tuotekehitystä voi verrata kriisitilanteeseen. Molemmissa on paljon tuntemattomia muuttujia, joten onnistuminen vaatii suunnitelmien ja johtamistavan sopeuttamista ympäristöön.
Cynefin on Dave Snowdenin 1999 kehittämä viitekehys sopivan johtamisstrategian valitsemiseen. Cynefin kuvaa ihmisen, omien kokemusten ja ympäristön vuorovaikutuksia ja auttaa selittämään, miksi erilaisissa ympäristöissä tarvitaan erilaista johtamista.
Cynefin jakaa ympäristöt viiteen pääluokkaan:
Yksinkertaisessa ympäristössä syyn ja seurauksen väliset suhteet ovat kaikille itsestään selvät. Tällöin sopiva lähestymistapa on havaitse – kategorisoi – vastaa. Voidaan hyödyntää parhaita käytäntöjä. Useamman vuoden byrokraattisessa ympäristössä viettäneet kokevat useammin kaikki tilanteet yksinkertaisiksi.
Monimutkaisessa ympäristössä syyn ja seurauksen välisten suhteiden ymmärtäminen vaatii analysointia tai ammattiosaamista. Tällöin sopiva lähestymistapa on havaitse – analysoi – vastaa. Voidaan hyödyntää erilaisia hyviä käytäntöjä. Tällöin johtaja, joka tuputtaa yhtä parasta käytäntöä aiheuttaa helposti alaistensa turhautumista.
Kompleksisessa ympäristössä syyn ja seurauksen suhteet voidaan yleensä havaita vasta jälkeenpäin. Tällöin sopiva lähestymistapa on tutki – havaitse – vastaa. Voidaan tunnistaa uusia käytäntöjä. Sopii esim. poliitikoille, sotilaille ja ohjelmistokehittäjille, jotka lähtökohtaisesti ratkaisevat ongelman yhteistyöllä.
Kaoottisessa ympäristössä ei ole syyn ja seuraksen välisiä selkeitä vuorovaikutuksia. Tällöin sopiva lähestymistapa on toimi – havaitse – vastaa. Voidaan löytää ainutlaatuisia käytäntöjä. Täällä haluamme vain käydä saadaksemme ideoita.
Viides ympäristö on epäjärjestys, jossa olemme suurimman osan ajasta. Tällöin emme tunne syyn ja seurauksen välistä suhdetta emmekä siksi ympäristöä jossa olemme, joten teemme päätöksen omassa mukavuustilassamme, vaikka todellinen ympäristömme vaatisi toisenlaista ajattelua ja lähestymistapaa.
Cynefin-mallissa on erityinen kynnys yksinkertaisen ja kaoottisen ympäristön välillä. Esimerkiksi johtaja, joka uskoo aikaisemman onnistumisensa varmistavan onnistumisen tulevaisuudessa, on vaarassa pudota korkealta ja kovaa kaaoksen puolelle. Alla esimerkki tilanteesta, jossa hyvää tarkoittava yksinkertaisen tilanteen johtamismalli voi joutua koville kaoottisessa ympäristössä, jossa tarvittaisiin tiimin itseohjautuvuutta ja tilannetaktiikkaa.
“Itsenäiselle ajattelulle on selkeistä käskyistä huolimatta jätettävä tilaa, sillä tilannetaktiikka vaatii ajattelua onnistuakseen eikä pelkkää sokeaa tottelemista.”
–Jukka Kiuru, Maanpuolustuskorkeakoulu, Johdatus johtamiseen