Kolminkertaista käyttäjätyytyväisyys
Ketterä kehitys korostaa tyytyväisiä käyttäjiä ja motivoituneita asiantuntijoita. Tällä sivulla esitellään ketteryyden hyötyjä.
Tyytyväisemmät asiakkaat ja käyttäjät
Ketterä ohjelmistoprojekti täyttää käyttäjien tarpeet yli kolme kertaa perinteistä vesiputous-projektimallia todennäköisemmin. Standish Groupin Chaos-tutkimuksessa onnistuminen määriteltiin budjetilla, aikataululla ja tyydyttävillä tuloksilla. Aiemmin määritelmä oli budjetti, aikataulu ja alkuperäinen sisältö.
Hyötyjen saavuttaminen vaatii asiakkaan osallistumista kehitysprojektiin. Kätevimmin se tapahtuu valitsemalla tuoteomistaja, joka ymmärtää käyttäjien ja liiketoiminnan tarpeita, kykenee nopeisiin päätöksiin ja toimii roolissaan aktiivisesti. Tarvittaessa Scrum Master ja asiantuntijat valmentavat tuoteomistajaa. Tuoteomistajan tarkistuslista auttaa muistamaan tuoteomistajan tärkeimmät tehtävät.
Parempi henkilökunnan viihtyvyys
Vaikka ketteryyden ydin on tyytyväinen asiakas ja loppukäyttäjä, on myös asiantuntijoiden työviihtyvyys kriittisen tärkeää, jotta innovaatioita syntyy jatkossakin. Ketterän kehityksen tärkeimmät mittarit ovatkin loppukäyttäjien tyytyväisyys ja kehitystiimin moraali. Molempia voidaan kysyä esimerkiksi klassisella Net Promoter Scorella (NPS).
Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan ketterällä kehitysmallilla on positiivinen vaikutus asiantuntijoiden motivaatioon, työkuormaan, autonomiaan, työssä viihtymiseen ja niiden kautta todennäköisesti myös terveyteen. Ketteryys lisää uusien ideoiden hyödyntämistä, tavoitteisiin pääsyä ja tasaisempia työkuormia projektin aikana.
Yerkes-Dodsonin lain mukaan erilaisilla töillä on optimaalinen stressitaso. Luovaa ajattelua vaativa kehitystyö voi kärsiä joko liian matalasta tai korkeasta stressitasosta.
Ketterän kehitysmallin 1-4 viikon kehitysjaksot ja toimintakulttuuri auttavat Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan optimoimaan projektin stressitasoa ja asiantuntijoiden suorituskykyä.
Työterveyslaitoksen tutkimusten perusteella perinteinen ”vesiputousprojekti” vaikuttaa kasaavan stressiä projektin loppua kohti. Optimaalista suorituskykyä on tällöin vaikeampaa ylläpitää ja epäselvät odotukset lisäävät stressiä.
Nopeampi arvontuotto ja riskien poisto
Tuotekehityksessä arvo tarkoittaa tuotteen, palvelun tai tietojärjestelmän käytöstä seuraavaa käyttäjän onnellisuutta, liikevaihtoa tai hyötyjä yhteiskunnalle. Arvon toimittamiseksi tuote tai tietojärjestelmä tulee julkaista sen käyttäjille.
Ketterä kehitysmalli suosii pienempiä mutta laadukkaita julkaisuja, jolloin arvontuotto on nopeampaa ja riski tehdä väärä tuote, toiminto tai tekninen toteutus minimoituu. Toteutettavat toiminnot ja muut työt järjestetään kehitysjonoon tyypillisesti arvon, teknisen riskin, työmääräarvion, riippuvuuksien ja vitkastelun hinnan (Cost of Delay) mukaan.
”The best bang-per-buck risk mitigation strategy we know is incremental delivery.” –Tom deMarco
Scrum on tunnetuin ketterä kehitysmalli. Se pyrkii maksimoimaan asiakkaan tyytyväisyyden (Customer/Business Value) ja kehitysnopeuden (Time-to-Market) minimaalisella projektin ja tuotteen elinkaaren kustannuksella (Total Cost of Ownership). Scrumin muita tyypillisiä hyötyjä on lopputuloksen korkeampi laatu, asiantuntijoiden korkeampi moraali, parantunut läpinäkyvyys sekä pienempi riski ja hukka, joka parantaa käytettävyyttä ja muutoskykyä.
Tutustu empiirisen tuoteliiketoiminnan mittareihin Scrum.orgin maksuttomassa Evidence Based Management -oppaassa.
Älykäs sopimusmalli
Perinteinen ohjelmistotoimituksen sopimusmalli lukitsee etukäteen projektin sisällön, aikataulun ja budjetin. Näin hukataan Standish Groupin tutkimuksen mukaan yli 50% budjetista, koska yli puolet etukäteen arvatuista toiminnoista jää käyttämättä. Toisaalta taas moni käyttäjille arvokas ominaisuus, jota ei määrittelyvaiheessa tunnisteta, jää puuttumaan perinteisestä toimituksesta.
Standish Groupin 2014 julkaisema tutkimus ominaisuuksien tarpeellisuudesta asiakkaille tehtävissä ohjelmistoprojekteissa.
Tuotteen tai tietojärjestelmän kehitys on monimutkaista työtä, joka määritelmän mukaan sisältää enemmän tuntemattomia kuin tunnettuja muuttujia. Siksi on mielekkäämpää ostaa kehitystiimin työaikaa ennalta lukitun sisällön sijaan. Näin sisältöä voidaan säännöllisesti karsia, lisätä, tarkentaa ja katselmoida, joka johtaa käyttäjille ja siten asiakkaalle parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen käytettävissä olevassa ajassa ja budjetissa.
On olemassa harhaluulo, että ketterä kehitysmalli tarkoittaisi avointa aikataulua tai budjettia. Todellisuus on päinvastainen: Yleensä aikataulu ja budjetti lukitaan ja sisältöä optimoidaan niihin nähden, jotta tärkeimmät (20%) toiminnot ehditään varmasti toteuttaa. Kun vähemmän tarpeellisia (80%) toimintoja karsitaan, on toteutus edullisempaa ja kehitettävän tuotteen käyttö sekä ylläpito helpompaa. Ketteryydessä toteutuksen laadusta ei tingitä, jotta elinkaaren kokonaiskustannus (Total Cost of Ownership, TCO) pysyy matalana.
Tarvittaessa ketterässä projektissa voidaan toteuttaa täysin alkuperäisen määrittelyn mukainen tuote tai tietojärjestelmä. Tällöinkään välitulosten tarkastelusta tuskin on haittaa onnistumiselle. Näin ajattelee esimerkiksi maailman suurin työnantaja, USA:n puolustusministeriö, joka on kieltänyt perinteisen projektimallin käytön ohjelmistokehityksen alihankinnassa.
Selkeämpi yhteistyö ja vastuualueet
Kun valitaan aikapohjainen sopimusmalli ja toimittaja, joka aidosti hallitsee ketterän kehityksen, päästään hyvään alkuun.
Tuoteomistaja tulee yleensä asiakkaalta, koska asiakas tuntee omien käyttäjiensä tarpeet lähtökohtaisesti parhaiten. Kehitystiimi ja Scrum Master tulevat yleensä toimittajalta. Kehitysjaksot eli sprintit suunnitellaan ja niiden tulokset katselmoidaan yhdessä. Näin tuoteomistajan on tarvittaessa helppo muuttaa kehityksen suuntaa. Tuoteomistaja saa vaihtaa vielä toteuttamattomia toimintoja täysin vapaasti toisiin, kunhan kehitystiimin arvioima kokonaistyömäärä säilyy samana.
Ketterässä kehityksessä ajatellaan, että vastuuta ei voi ulkoistaa. Jos tuoteomistaja tilaa tarpeettomia toimintoja, joita käyttäjät eivät halua käyttää, on turhaa syyttää toimittajaa.
Ketterässä sopimuksessa on tärkeää huomioida, että toimittaja ei saisi vaihtaa asiantuntijoitaan toisiin ilman ylivoimaista estettä, kuten sairastuminen tai työpaikan vaihtaminen. Muutoin on syytä vaatia korvausta sopimuksen rikkomisesta.
Ketterän projektin onnistumistodennäköisyys on yli 300% suurempi, joten sen seurauksena saadaan todennäköisemmin uusia tilauksia, suosituksia ja kasvavaa liiketoimintaa.
Parempia tuotteita
Vaikka ketterää kehitystä hyödynnetään yhä enemmän tietojärjestelmien ja sovellusten toimittamiseen asiakkaille, ovat ketteryyden juuret tuotekehityksessä.
Tutustu Scrumin alkuperään japanilaisten tutkijoiden artikkelissa The New New Product Development Game (1986). Tärkeä motivaatio iteratiivisen (asteittain tarkentuvan) kehitysmallin keksimiselle oli artikkelissa tehty havainto siitä, että tuotteiden elinkaaret lyhenevät jatkuvasti. Se pakottaa yritykset oppimaan ja muuttumaan yhä nopeammin.
Kaikki tällä sivulla mainitut hyödyt sopivat myös tuotekehitykseen. Erityisen suuri hyöty ketteryydestä on jatkuva oppiminen, jossa tuotteen uusia ominaisuuksia kehitetään ja kokeillaan mahdollisimman pian todellisilla asiakkailla ja käyttäjillä. Näin riski sille, että kehitetään tarpeeton tai heikkolaatuinen ratkaisu (ja mennään konkurssiin) minimoituu. Jos ratkaisun havaitaan olevan käyttäjille tarpeeton, on yrityksellä vielä aikaa ja rahaa muuttaa kehityksen suuntaa ja tyydyttää käyttäjien tarpeet.
The Lean Startup -kirja opettaa suhtautumaan tuotekehityksen ideoihin kuten mihin tahansa tieteelliseen hypoteesiin: Ideat tulee validoida mahdollisimman edullisesti – parhaimmillaan ilman riviäkään koodia tai palaakaan piirilevyä.
The Lean Startupin ajattelutapa toimii erinomaisesti Scrumin ja Kanbanin kanssa niin tuotekehityksessä kuin asiakasprojekteissa.
Sujuvampi etätyö
Scrumin tai Kanbanin selkeiden roolien, pelisääntöjen ja kokousrutiinien avulla myös etätyö on helpompaa. Parasta on ehkä se, ettei ketterää työskentelytapaa tarvitse muuttaa etätyön vuoksi, vaan kommunikointi hoituu kuten lähityössä on totuttu, mutta videoyhteyden kautta.
Säännöllisen kommunikoinnin ansiosta vältetään väärinymmärryksiä, varsinkin etätyötä tehdessä. Työn yhteisen suunnittelun ansiosta asiantuntijalla on selkeämpi kuva siitä, mitä hänen tulee tehdä ja miksi. Tarvittaessa apua saa nopeasti kollegoilta, kuten lähityössä.
Päivittäinen enintään 15 minuutin tapaaminen videoyhteydellä on hyödyllinen tilaisuus vaihtaa kuulumiset ja varmistaa, että työpäivästä saadaan mahdollisimman mukava ja hyödyllinen. Muut palaverit sovitaan ja pidetään tästä erikseen.
Tuotteen katselmointi ja toiminnan kehittäminen toimivat myös etänä, joskin ne vaativat etäfasilitoinnin hallintaa. Siksi tärkeä osa ketterää etätyötä on erilaiset ohjelmistot ja niiden hallinta – unohtamatta inhimillisiä arvoja, turvallisuuden tunnetta ja sujuvaa läpivientiä.
Laadukas videokokousohjelmisto on ketterän etätyön perustyökalu. Kameran käyttäminen on tärkeää luottamuksen ja vuorovaikutuksen parantamiseksi.