Empiirinen näkökulma Nato-keskusteluun

Päivitetty: 25. helmik.

Nykyaikainen tuotekehitys perustuu empiirisyyteen. Sen avulla voidaan havaita, että rajamme itäpuolelta on hyökätty Suomeen keskimäärin 36 vuoden välein.

Nykyaikainen tuotekehitys perustuu empiirisyyteen. Siinä päätöksiä tehdään tarkastelemalla tapahtuneita tosiasioita säännöllisesti. Oletuksia voidaan näin tarkentaa koko projektin ajan, jolloin saavutetaan paras mahdollinen lopputulos. Empiiristä ajattelua kannattaisi soveltaa myös Nato-keskusteluun.


Wikipediasta selviää, että rajamme itäpuolelta on hyökätty tälle puolelle keskimäärin 36 vuoden välein ajalla 1123-2014. Tuotekehityksessä tätä kutsutaan "vauhdiksi", jolla voidaan ennustaa seuraavan tuoteversion valmistumisaikaa. Ennuste on sitä tarkempi, mitä kauemmin vauhtia mitataan. Venäjän "hyökkäysvauhti" on onneksi pudonnut 69 vuoteen viimeisten 206 vuoden aikana (laskien kolme hyökkäystä välillä 1808-2014).


Olisi hienoa ajatella, että Venäjä olisi demokratisoitunut ja sen arvaamaton laajenemishalu olisi päättynyt. Empiirisesti tarkastellen on kuitenkin todennäköisempää, että Venäjä tulee hyökkäämään Suomeen vuoteen 2049 mennessä. Ennuste saadaan lisäämällä toisen maailmansodan päättymisvuoteen hyökkäysten 69 vuoden "keskivauhti" sekä hyökkäysten 35 vuoden keskihajonta. Empiiristä arviota puoltaa Venäjän sotilasvoiman vyöryttäminen Krimille ja uhittelu Suomen suuntaan sattumalta nyt, kun on kulunut tasan 69 vuotta edellisestä konfliktista. Tämä myös osoittaa, ettei Venäjän käyttäytyminen ole oleellisesti muuttunut.


Kuitenkin 75% suomalaisista ajattelee, ettei Venäjä tule olemaan Suomen turvallisuudelle uhka tulevaisuudessa (gallup maaliskuussa 2014). Albert Einstein määritteli hulluuden seuraavasti: “Doing the same thing over and over again, and expecting different results.” Olisiko aika kokeilla jotain uutta, ennen kuin 900 vuoden hullu perinne toistuu?


Tuotekehityksen klassinen ongelma on suunnittelijan oletus, että käyttäjät ajattelevat kuten hän itse. Vastaavasti useimmat meistä haluavat uskoa, että Venäjällä vallitsee länsimainen demokratia, vaikka käytännössä valta on keskittynyt muutamalle henkilölle. Itselläni on monia venäläisiä ystäviä, joihin luotan täydellisesti. Venäläiset ihmiset ovat kuitenkin eri asia kuin maan hallinto, johon ei luota moni venäläinen itsekään.


Tuotekehityksessä voidaan laskea sijoitetun pääoman tuottoa (Return on Investment) kehitettävien ominaisuuksien priorisoimiseksi. ROI lasketaan jakamalla uuden ominaisuuden tuotto-odotus sen kehityskustannuksella.


Esim. Suomen Nato-jäsenyys maksaisi noin 80 miljoonaa euroa vuodessa, joka on alle kolme prosenttia Suomen noin 2,8 miljardin euron vuotuisesta sotilasmenosta. Jos ajatellaan, että Nato-jäsenyys parantaisi Suomen armeijan uskottavuutta ja puolustyskykyä maltilliset viisitoista prosenttia, saadaan ROI = 15% / 3% x 100% = 500%. Nato-jäsenyys siis maksaisi itsensä viisinkertaisesti takaisin jo minimaalisella tuotto-odotuksella. Suuri ROI perustelee korkeaa prioriteettia. Lisäksi tulee huomioida Nato-jäsenyyden riippuvuuksia ja riskejä.


Suomen Nato-jäsenyyttä voi ajatella projektina, jolla on kirjaimellisesti deadline. Empiirisesti arvioiden tuo deadline on 2014. Hyökkäysten keskihajonta antaa toivottavasti lisäaikaa varmistaa, että tulevaisuudessa saamme puolustukseemme välttämätöntä apua.


Tuotekehityksen yksi tunnettu muuttuja on Cost of Delay. Natoon on mahdotonta liittyä sitten, kun seuraavat Mainilan laukaukset on ammuttu. Vitkastelun hinta on tuolloin todella korkea.



1 kommentti

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki